Lauri ”Tahko” Pihkala on valittu Hiihtomuseon kunniagalleriaan. Ensimmäisistä Salpausselän kisoista tulee vuonna 2023 kuluneeksi 100 vuotta. Sekä kisojen että ne järjestävän Lahden Hiihtoseuran alkuunpanija oli 1920 luvulla Tahko Pihkala. Hän esitti ajatuksen Suomen Holmenkollenista ja totesi Lahden Salpausselän olevan sille erinomainen vastine. Ensimmäiset Salpausselän kisat hiihdettiin vuonna 1923.

Ohessa ote puheesta, jonka Tahko Pihkala -seuran puheenjohtaja Tuomo Jantunen piti Lahti-gaalassa 23.3.2023.

”Arvoisat Salpausselän ja Tiirismaan hiihtäjät,

Hyvä Lahden liikuntaväki,

Professori Lauri ”Tahko ” Pihkalan lähisukulaisten ollessa estyneenä, niin meillä Tahko Pihkala -seuran edustajina on suuri kunnia olla todistamassa Lauri Pihkalan nostamista Hiihtomuseon, Salpausselän kisojen ja Lahden Kunniagalleriaan ja noutamassa Kunniagallerian juhlavaa kunniakirjaa täällä gaala-illassa-

Suurkiitos siitä, että olette valinneet Salpausselän kisojen perustajan tähän arvokkaaseen joukkoon!

Me Salpausselän kisoja aktiivisesti seuranneet muistamme, kuinka suuresta teosta onkaan ollut kyse. Kun Norjan Holmenkollenilla oli kisailtu jo yli 20 vuotta ja sitten suomalaiset Anton Collin ja Tapani Niku saavuttivat ensi kertaa voiton Suomelle ja jopa kaksoisvoiton Oslossa vuonna 1922, oli Tahko viimeistään silloin ehdottamassa vastaavaa kisapaikkaa Suomeen. Vaikka tuo 101 vuotta sitten saavutettu voitto ei ollut Tahkon mielestä ”täydellinen” (olisi pitänyt saavuttaa kolmoisvoitto), se voitettiin siksi, että Tahko oli kehittänyt suomalaisille uudentyyppiset, lyhyet metsäsukset kisailua varten. Varteenotettava kilpailija Salpausselän kanssa oli Kuopion Puijo. Mutta Tahko piti Salpausselän ykkösenä, ja seuraavana talvena hiihdettiin Lahdessa. Kerrotaan, että Norjassa laskettiin vuonna 1922 liput tuona suomalaisten voittopäivänä puolitankoon suomalaisten yllättävän voiton vuoksi. Voisipa tapahtua tänäänkin.

Tahko Pihkala eli aina juuri siinä ajassa tai jopa vähän edellä. Jo yli 120 vuotta sitten Tahko oli hyvin huolissaan nuorison heikentyneestä kunnosta, kun tekniset vempaimet vähensivät jokapäiväistä liikkumista ja lihasten käyttöä. Tätä asiaa hän piti esillä elämänsä loppuu asti. Hän ei kuitenkaan koskaan jättänyt asiaa kesken, vaan yritti löytää aina uusia ratkaisuja lihasten jatkuvalle harjoittamiselle. Niin syntyivät kansanhiihdot, laturetket ja kävelyottelut tavalliselle kansalle. Tahkoa tarvittaisiin tänäänkin.”