”Rehdin urheilun – oikean urheiluhengen – kuvaan liittyy kilpailusääntöjen noudattaminen, joka mahdollistaa kaikille saman lähtökohdan. Tähän liittyvät ennen muuta säännönmukaisten varusteiden käyttö ja kieltäytyminen harjoitus- ja kilpailutehoa parantavien doping-aineiden nauttimisesta. Urheilijan tulisi toimia samoin kuin hän toivoo muidenkin valmistautuvan ja osallistuvan kilpailuun.

Urheilijan kuuluu oppia sekä voittamaan että häviämään ja hänen on molemmissa tilanteissa arvostettava myös kanssakilpailijoitaan. Samaten tunnustuksen antaminen menestyksen hetkellä tukihenkilölle on kypsän urheilijan merkki.

Joukkueurheilussa koko ryhmän etu on asetettava ensisijalle. Sekä voiton että tappion hetkellä urheilija on vain yksi joukkueen jäsen. Niin ikään yleisön, valmentajan ja huoltajien olisi käyttäydyttävä tasapuolisesti kaikkia kilpailijoita kohtaan.

Kilpailu ja harjoittelu on muuttunut usealla tasolla entistä tiukemmaksi ja huippu-urheilussa jopa täyspäivätyöksi. Siitä huolimatta urheilijan on kilpailussa käyttäydyttävä siten, että hän pystyy myös jälkikäteen nauttimaan menestyksestään ja urheilu-urastaan. Rehtiin kilpailuun ei kuulu ’voitto millä hinnalla hyvänsä’.”

Marja-Liisa Kirvesniemi